Suomalainen joulu

Joulu on suomalaisille tärkeä juhla. Sitä on juhlittu jo pakanallisina aikoina. Joulua vietetään perheen kesken. Se on yleinen vapaapäivä, ja silloin sukulaiset kerääntyvät yhteen. Nykyään suomalainen joulu ei ole erityisen uskonnollinen juhla.

Kuten tunnettua, Joulupukki on kotoisin Suomesta Korvatunturilta, ei Pohjoisnavalta. Suomessa Joulupukki tulee sisään ovesta, eikä savupiipusta, ja jakaa lahjoja kilteille lapsille. Perinteisesti suomalainen joulupukki on ollut harmaa ja pelottava. Nykyinen punatakkinen ja iloinen joulupukki on peräisin suomenruotsalaisen Haddon Sundblomin Coca-cola -yhtiölle piirtämästä mainoksesta.

Jouluna syödään hyvin. Pääruokana on kinkku, 4-5 kiloinen porsaanpaisti. Sen kanssa tarjotaan laatikoita. Laatikko on ruokalaji, joka valmistetaan uunissa juureksista, esim. perunoista, porkkanoista tai lantusta. Venäjältä peräisin oleva rosolli on värikäs salaatti, jossa on mm. punajuurta, porkkanaa ja suolakurkkua. Joulupuuro tehdään riisistä. Juomana on glögi, kuuma rusinoilla ja kanelilla maustettu rypälemehu.

Joulukuusi on peräisin Saksasta. Se tuodaan sisään vähän ennen jouluaattoa ja viedään pois loppiaisena. Myös himmeli on yleinen koriste. Se valmistetaan oljista. Kaupunkien keskustat on jouluisin kirkkaasti valaistu jouluvaloilla.

Ennen varsinaista joulua järjestetään pikkujoulut, esim. työpaikalla tai opiskelukavereiden kesken. Joulu on perhejuhla, jolloin ei käytetä juurikaan alkoholia, mutta pikkujouluissa sitäkin enemmän. Pikkujoulut ovat suomalaisessa kulttuurissa vapaa alue, jolloin mikä tahansa on sallittua. Pikkujoulujen jälkeen suomalaista yleensä hävettää vähintään loppiaiseen asti.