Osa 2 nominityypit

2. Puhelu MENNEISYYDESTÄ

Oli pimeä ja kylmä syysilta. Maarit makasi yläkerran HUONEESSAAN sängyssä peiton alla ja kuunteli TUULEN ulvontaa. Hän luki runoa. Se oli kuuluisan SUOMALAISEN runoilijan V. A. KOSKENNIEMEN runo. Se alkoi: ”Yksin oot sinä IHMINEN, KAIKEN keskellä yksin…” Maarit piti runosta. Niin se on, hän ajatteli, IHMINEN on aina loppujen lopuksi yksin. ”Yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot”, luki Maarit eteenpäin. Hän ymmärsi, että LÄHTEMINEN runossa tarkoitti kuolemaa.

suomen kieli

Maarit nousi ja katsoi ulos ikkunasta. Pihalla paloi ulkovalo. JOKI oli lähellä, ja lampun valossa Maarit näki JOEN mustan VEDEN. Maarit avasi TIETOKONEEN. Hän halusi kirjoittaa oman runon.

Istun VENEESSÄ
keskellä JÄRVEÄ.
VENEESEEN tulee VETTÄ.
Apua, minä huudan,
minä en halua hukkua!
Minä olen NUORI ja
haluan elää!

Maarit oli yksin kotona. Isä oli jossain KOKOUKSESSA ja äiti oli mennyt käymään naapurissa. Sami ja Santeri pelasivat torstai-iltaisin lentopalloa koululla. Maarit avasi SÄHKÖPOSTINSA. Hän oli saanut KAKSI UUTTA KIRJETTÄ. Molemmat KIRJEET olivat hänen ystävältään Nooralta Helsingistä. Maarit ja Noora olivat kirjoitelleet usein sen jälkeen, kun Maarit oli muuttanut METSÄJOELLE. Maarit alkoi kirjoittaa Nooralle VASTAUSKIRJETTÄ. Hän kuuli, että ulkona alkoi sataa.

PUHELIN soi. Talossa oli yksi puhelinlinja mutta kaksi PUHELINTA, TOINEN yläkerrassa ja TOINEN alakerrassa. Maarit juoksi yläkerran PUHELIMEEN. Mutta kun hän nosti luurin, hän kuuli, että joku nosti luurin myös alakerrassa.

Äiti olikin jo tullut kotiin naapurista.

Maarit pelästyi.

HETKEN kuluttua Maarit laskeutui alakertaan. Äiti oli OLOHUONEESSA.

Illalla Maarit avasi vielä TIETOKONEEN ja kirjoitti YHDEN UUDEN runon.

MIES soitti
pimeästä.
Mitä hän minusta
haluaa?
Mies soitti
SEKSIBAARISTA,
mies soitti
HELVETISTÄ,
mies halusi lentää
kanssani KUUHUN.
Ja minä pelkään,
pelkään, pelkään…

Kissa naukaisi OVEN takana ja Maarit päästi sen sisälle. Sen TURKKI oli märkä. Se oli ollut ulkona SATEESSA. Maarit otti kissan viereensä nukkumaan.

Kysymyksiä tekstistä

  1. Missä Maarit ja muu Kaupin perhe nyt asuivat?
  2. Missä Maaritin huone oli?
  3. Maarit luki V. A. Koskennimen runoa. Mistä runo kertoo?
  4. Mistä Maaritin ensimmäinen runo kertoo?
  5. Miksi Maarit oli yksin kotona?
  6. illainen sää oli?
  7. Kuka oli Noora?
  8. Miten oli mahdollista, että Maarit saattoi kuunnella, kun äiti puhui miehen kanssa puhelimessa?
  9. Miksi Maarit ei vastannut, kun äiti huusi häntä puhelimeen?
  10. Oliko Maarit koskaan tavannut miestä, joka soitti?
  11. Tiesikö Maarit, miksi mies soitti?
  12. Mitä Kaupit söivät ja joivat illalla?

Kerro teksti omin sanoin

Tässä on avainsanoja (tärkeitä sanoja) tekstistä. Katso sanoja ja yritä muistaa kertomus ja kertoa se omin sanoin.

1.
syksyilta
sängyssä
runo
yksin
syntynyt
lähdet
kuolemaa
2.
ulos
ulkovalo
joki
tietokone
runo
veneessä
vettä
hukkua
elää
3.
yksin
kokouksessa
naapurissa
lentopalloa
sähköpostinsa
Nooralta
vastauskirjettä
4.
puhelin
kaksi puhelinta
puhelimeen
myös alakerrassa
äiti
miehen ääni
pelästyi
huuteli
hiljaa
kävelylle
terveisiä
uudestaan
5.
alakertaan
äiti
huusin sinua
en halua puhua
mistä tiedät
yläkerran puhelimessa
kuka
vaan yksi
baarissa
vankilaan
uuden puhelinnumeron
suorat sanat
parempi
uudestaan
miksi
arvasi
kahvia
pakastimesta
6.
tietokoneen
runon
pimeästä
haluaa
seksibaarista
hautausmaalta
helvetistä
kuuhun
pelkään
kissa
takana
turkki
sateessa
nukkumaan

Keskustele tai kirjoita

  1. Lue V. A. Koskenniemen runo Yksin oot sinä ihminen. Mitä runoilija tarkoittaa sillä, että ihminen on aina yksin? Oletko hänen kanssaan samaa mieltä?
  2. Millaisia Maaritin runot ovat mielestäsi? Mistä ne kertovat? Kirjoitatko itse runoja? Mistä sinun runosi kertovat?
  3. Maaritin äiti sanoi: ”Jos se mies vielä soittaa, minä sanon hänelle SUORAT SANAT”. Mitä hän sillä mahtoi tarkoittaa? Mitä hän esimerkiksi voisi sanoa? Onko mielestäsi oikein, että ihminen joskus sanoo toiselle ”suorat sanat”? Kenelle voi sanoa suorat sanat, kenelle ei?

Kirjoita

Kirjoita oma runo, jossa käytät mm. sanoja: kevät, myrsky, aurinko, meri, rakkaus ja sade.

Kielioppia

Tekstin kielioppiasia on NOMINITYYPIT.

Erilaiset nominityypit ovat tekstissä KAPITEELILLA.

1) Katso tekstin KAPITEELISANOJA. Mikä on sanojen perusmuoto, yksikön nominatiivi? Mikä on sanojen vartalo?

Kirjoita tekstin KAPITEELISANAT vihkoon niin, että yksi sanatyyppi on yhdessä ryhmässä. Esim. tekstin –SI –sanat ovat yksi ryhmä:

veSI
uuSI
ykSI
kakSI.

Kirjoita sanoista esimerkkilauseita.

Tai kirjoita kertomus, jossa käytät sanoja jokaisesta eri tyypistä.

2) Tee sanoista lauseita. Sanat ovat oikeassa järjestyksessä.

MALLI: Äiti – juosta – puhelin. > Äiti juoksee (juoksi) puhelimeen.

  1. Minä – mennä – työhuone – ja – avata – tietokone.
  2. Iltapäivä – johtaja – olla – kokous.
  3. Janne – lyödä – pikkuveli – pää.
  4. Liisa – puhua – eilen – puhelin – kaksi tuntia.
  5. Puhelin – soida. Minä – juosta – puhelin.
  6. Tuntea – sinä – tuo – nuori – mies?
  7. Me – kantaa – vesi – sauna – joki.
  8. Astronautit – lentää – kuu.
  9. Minä – olla – sadetakki – kun – kävellä – sade.
  10. Runo – kertoa – yksinäinen – ihminen.
  11. Pakastin – olla – paljon – liha.
  12. Minä – pelätä – olla – vene – kova – tuuli.

Sisällysluettelo

  1. Kaupungista maalle - kielioppi: astevaihtelu
  2. Puhelu menneisyydestä - kielioppi: nominityypit
  3. Maarit tutustuu Anttiin - kielioppi: verbityypit, rektioita
  4. Maarit ja Antti suunnittelevat matkaa - kielioppi: nominien monikko
  5. Antti tutustuu miliiseihin - kielioppi: passiivi
  6. Antti lähtee omille teilleen - kielioppi: verbin rektiot
  7. Erkillä on alibi - kielioppi: imperatiivi
  8. Isän vieras - kielioppi: superlatiivi ja komparatiivi
  9. Erkin vankina - kielioppi: essiivi ja translatiivi
  10. Maaritin poika - kielioppi: aikaisempien kappaleiden kertausta