Osa 3: verbityypit,

Maarit tutustuu Anttiin

Aluksi Maaritista oli kurjaa mennä uuteen kouluun. Oli kauheaa mennä uuteen luokkaan, jossa EI TUNTENUT ketään. Ensimmäisenä koulupäivänä kukaan EI PUHUNUT Maaritille, EIKÄ Maarit USKALTANUT mennä puhumaan kenenkään kanssa. Illalla Maarit ITKI. Hän AJATTELI, että kouluvuodesta tulisi kauhea.

suomen kieli

Toisena aamuna, kun Maarit ISTUI linja-autossa matkalla kouluun, joka SIJAITSI kunnan kirkonkylässä Metsäkylässä, eräs tyttö HYMYILI Maaritille ja KYSYI, oliko Maaritin vieressä vapaa paikka. Tyttö OLI Maaritin kanssa samalla luokalla ja ASUI samassa kylässä, Metsäjoella, vain parin kilometrin päässä Maaritin kotoa. Tytöt JUTTELIVAT koko matkan ajan. Tytön nimi oli Mirja. Mirja oli jo kesällä kuullut, että Kaupin perhe oli muuttanut kylään. Hän oli kauhean utelias. Hän HALUSI tietää, miksi Kaupit olivat muuttaneet Helsingistä maalle. Ja hän halusi tietää, millaista elämä oli Helsingissä, sillä hän HAAVEILI, että lukion jälkeen hän lähtisi Helsinkiin opiskelemaan tai töihin.

Mirjasta ja Maaritista TULI ystävät. Maarit VIIHTYI hyvin Mirjan seurassa, ja Mirja ESITTELI Maaritin muille ystävilleen. Maarit PÄRJÄSI hyvin koulussa ja elämä maalla ALKOI tuntua aika mukavalta. Ainoa ongelma oli, että luokalla oli yksi poika, joka oli koko ajan ilkeä Maaritille. Poika VIHASI Maaritin helsinkiläistä puhetapaa. Maarit ei ollut vielä oppinut puhumaan karjalan murretta, jota metsäkyläläiset puhuivat. Maarit SANOI ’mä’ ja ’sä’, kun metsäkyläläiset sanoivat ’mie’ ja ’sie’. Poika PILKKASI usein Maaritia. Kun Maarit sanoi ’mä’, poika alkoi määkiä ’mä-ä-ää’ niin kuin lammas. Pojan nimi oli Antti.

Joskus välitunnilla Maarit KÄVI salaa tupakalla pienessä metsikössä koulun takana. Mirja EI POLTTANUT, ja Maaritkin ajatteli lopettaa tupakan polton, mutta silloin tällöin hänen kuitenkin TEKI mieli mennä tupakalle. Yhtenä päivänä hän meni tupakkapaikkaan vaikean matematiikan kokeen jälkeen. Hän oli tehnyt kokeen nopeasti ja lähtenyt luokasta ennen tunnin loppua. Tupakkapaikalla ei ollut vielä ketään, kun Maarit MENI sinne. Hän SYTYTTI tupakan ja alkoi poltella, kun Antti tuli paikalle. Antti ei sanonut mitään. Hän PANI tupakan suuhunsa ja alkoi etsi sytytintä. Hän ETSI ja etsi, mutta EI LÖYTÄNYT. Hän KATSOI Maaritia, mutta EI KEHDANNUT pyytää tytöltä tulta.

Ensin Maarit ajatteli, että hän ei halua antaa Antille tulta. Lopulta hän OTTI taskustaan tulitikut ja ANTOI Antille.

Hän KATSOI maahan. He olivat kumpikin hiljaa ja TUPAKOIVAT.

Antti oli vähän aikaa hiljaa. Sitten molemmat alkoivat nauraa.

Perjantai- iltana Antti ja Maarit JÄIVÄT koulun jälkeen istumaan kahdeksi tunniksi. Rehtori halusi itse lähteä kotiin ja hän JÄTTI Antin ja Maaritin istumaan kahdestaan. Koulun siivooja tulisi sitten sanomaan, kun he saisivat lähteä pois. Sen jälki-istunnon aikana Maaritista ja Antista tuli hyvät ystävät.

Jälki-istunnon jälkeen Metsäjoelle ei enää mennyt linja-autoa. Maaritin isä oli antanut Maaritille taksirahan. Hän tiesi, että Maarit LIFTASI, jos hänellä ei ollut rahaa. Isä PELKÄSI liftaamista, ja vaikka hän oli Maaritille vihainen tupakan poltosta ja jälki-istunnosta, hän antoi rahan.

He KÄVELIVÄT puoli kilometriä Antin kotiin ja Antti PYYSI isältään auton lainaksi. Hän VEI Maaritin kotiin.

Maarit JUOKSI iloisesti sisään. Hänestä TUNTUI jo, että Antti MERKITSI hänelle paljon. Hän NÄKI, että isä seisoi ikkunassa.

Kysymyksiä tekstistä

  1. Miksi Maarit itki ensimmäisen koulupäivän iltana?
  2. Kuka oli Mirja? Missä hän asui?
  3. Mitä Mirja halusi tehdä lukion jälkeen?
  4. Oliko opiskeleminen vaikeaa Maaritille?
  5. Miksi Maarit puhui eri tavalla kuin metsäkyläläiset?
  6. Kuka oli Antti?
  7. Missä Maarit poltti tupakkaa välitunnilla?
  8. Miten Maarit ja Antti tutustuivat toisiinsa?
  9. Miksi Antti vei Maaritin autolla kotiin?
  10. Miksi Maarit oli saanut isältä 20 euroa aamulla?

Kerro teksti omin sanoin

Tässä on avainsanoja (tärkeitä sanoja) tekstistä. Katso sanoja ja yritä muistaa kertomus ja kertoa se omin sanoin.

1.
kurjaa
uusi koulu
ei tuntenut
ei puhunut
ei uskaltanut
itki
2.
linja-autossa
tyttö
hymyili
samalla luokalla
asui
juttelivat
Mirja
utelias
elämä Helsingissä
haaveili
opiskelemaan tai töihin
3.
tuli ystävät
viihtyi
esitteli ystävilleen
pärjäsi
ainoa ongelma
ilkeä
vihasi
helsinkiläistä puhetapaa
karjalan murretta
mä ja sä
mie ja sie
pilkkasi
mä-ä-äää
kuin lammas
Antti
4.
tupakalla
matematiikan kokeen jälkeen
sytytti
Antti tuli
etsiä sytytintä
ei kehdannut
pyytää tulta
5.
otti
tulitikut
antoi
olivat hiljaa
muutit Helsingistä
nauraa
anteeksi
inhottava sinulle
ymmärrän
6.
vai niin
tupakalla
vihainen ääni
rehtori
jälki-istuntoa
perjantai-iltana
siivooja
lähteä pois
tuli hyvät ystävät
7.
ei mennyt linja-autoa
taksirahan
liftasi
pelkäsi
viedä sinut
pyysi auton
vei Maaritin
viikonloppuna ajelemaan
näytti ujolta
sopivat
lauantaina
8.
juoksi iloisesti
merkitsi
isä ikkunassa
taksirahaa
ojensi
takaisin
äiti kysyi

Keskustele tai kirjoita

Millaista on muuttaa uuteen paikkaan? Millaista on mennä uuteen kouluun tai työpaikkaan? Onko se sinusta helppoa vai vaikeaa? Onko kulttuurissasi tapana, että ihmiset puhuvat heti uudelle ihmiselle, joka tulee heidän kouluunsa tai työpaikkaansa? Esitteleekö joku uuden ihmisen muille?

Onko sinun kotimaassasi tärkeää, millaista murretta ihminen puhuu? Onko pääkaupungissa eri murre kuin maalla? Mitä kaupunkilaiset ajattelevat maaseudun murteesta? Mitä maalaiset ajattelevat pääkaupungin murteesta? Voitko puhua kotimurrettasi joka paikassa, esim. koulussa ja työpaikalla? Puhuvatko opettajat murretta vai yleiskieltä? Puhutko omaa murrettasi, kun matkustat kaupunkiin, jossa ihmisillä on erilainen murre?

Kielioppia

Kappaleen kielioppiasia on VERBITYYPIT.

Verbin imperfektimuodot ovat tekstissä KAPITEELILLA.

1) Katso tekstin KAPITEELISANOJA. Ne ovat verbin persoonamuotoja imperfektissä. Mikä on verbien infinitiivi? Mitä verbityyppiä ne ovat?

2) Kirjoita vihkoon lista, jossa ovat kaikki tekstin KAPITEELILLA kirjoitetut imperfektit. Kirjoita viereen preesens-muoto samassa persoonassa.

MALLI:
IMPERFEKTIPREESENS
ei tuntenut ei tunne
itki itkee…

3) Valitse 10 verbiä, jotka sinusta ovat tekstin vaikeimmat. Kirjoita lauseita tai kertomus, jossa käytät näitä 10 verbiä.

Toinen tekstin kielioppiasia on REKTIOT.

Tekstissä on alleviivattu verbien rektioita.

4) Katso tekstin alleviivattuja sanoja ja kirjoita harjoituksen sanat oikeassa muodossa.

samalla luokalla, samassa kylässä

Miten sanot?

  1. Iiro ja Jari rakastavat SAMA TYTTÖ.
  2. Me puhumme SAMA ASIA.
  3. Minä ja Kaija olemme maanantaiaamuisin SAMA LUENTO.
  4. Lahtiset ja Rantaset asuvat SAMA TALO.
  5. Hän tekee aina uudestaan SAMA VIRHE.

tuntua mukavalta

(KENESTÄ) tuntuu MILTÄ?

  1. Tuntuuko sinusta KIVA, jos joku pilkkaa puhettasi?
  2. Äidistä tuntui VAIKEA jättää lapsi päiväkotiin.
  3. Tuntui IHANA uida kylmässä vedessä!
  4. Leskestä tuntui OUTO mennä yksin nukkumaan.
  5. Minusta tuntuu PAHA, kun näen, että pienet lapset polttavat tupakkaa.

ilkeä Maaritille

inhottava sinulle

Maaritille vihainen

olla vihainen, ilkeä, ystävällinen, kohtelias, epäkohtelias… KENELLE?

  1. Jani oli eilen epäkohtelias UUSI OPETTAJA.
  2. Miksi sinä olet vihainen MINÄ?
  3. Lapsi oli inhottava KISSA. Hän veti sitä hännästä.
  4. Vaimo oli ilkeä MIES aina, kun mies ei antanut hänelle tarpeeksi rahaa.
  5. Kampaaja oli erittäin kohtelias UUSI ASIAKAS.

oppinut puhumaan

oppia TEKEMÄÄN jotain (tulos: sitten osaa)

opetella TEKEMÄÄN jotain (prosessi)

  1. Lapsi on jo oppinut KÄVELLÄ.
  2. Paula kävi ratsastuskoulua ja oppi RATSASTAA hyvin.
  3. Minä en ole musikaalinen enkä koskaan ole oppinut LAULAA oikein.
  4. Me olemme englannin kurssilla ja opettelemme PUHUA englantia.
  5. Valtteri istuu kotona ja opettelee KÄYTTÄÄ internetiä.

etsiä, löytää

Minä etsin kissaa. Missä se on?

Hei, tuolla se on! Minä löysin kissan!

etsiä MISTÄ?, löytää MISTÄ?

Minä etsin kissaa pihalta, mutta löysin sen kadulta.

Keksi omia esimerkkejä. Mitä voi etsiä ja löytää? Mistä?

otti, antoi

ottaa MITÄ? MISTÄ? KENELTÄ?

antaa MITÄ? KENELLE?

  1. Jaana otti KUUKAUSILIPPU TASKU.
  2. Äiti otti LAPSI VEITSI pois.
  3. Otin KIRJA HYLLY.
  4. Annoin KIRJA YSTÄVÄ.
  5. Mitä sinä annoit ÄITI syntymäpäivälahjaksi?

pyysi isältään

pyytää MITÄ? KENELTÄ?

pyytää KETÄ? TEKEMÄÄN MITÄ?

  1. Olin ollut Leenalle ilkeä. Pyysin HÄN anteeksi.
  2. Minulla ei ole kahvia. Pyydän NAAPURI KAHVI lainaksi.
  3. Minulla oli paljon työtä. Pyysi MIKKO AUTTAA minua.
  4. Opettaja pyysi OPISKELIJA KÄÄNTÄÄ tekstin kotona.
  5. Poika tuhlasi kauheasti rahaa ja pyysi joka päivä ÄITI lisää.

Sisällysluettelo

  1. Kaupungista maalle - kielioppi: astevaihtelu
  2. Puhelu menneisyydestä - kielioppi: nominityypit
  3. Maarit tutustuu Anttiin - kielioppi: verbityypit, rektioita
  4. Maarit ja Antti suunnittelevat matkaa - kielioppi: nominien monikko
  5. Antti tutustuu miliiseihin - kielioppi: passiivi
  6. Antti lähtee omille teilleen - kielioppi: verbin rektiot
  7. Erkillä on alibi - kielioppi: imperatiivi
  8. Isän vieras - kielioppi: superlatiivi ja komparatiivi
  9. Erkin vankina - kielioppi: essiivi ja translatiivi
  10. Maaritin poika - kielioppi: aikaisempien kappaleiden kertausta